Kodan rakentaminen ei välttämättä ole "nostetaanpas kota pystyyn" -homma. Tai riippuu varmasti monista eri muuttujista kuten tekijöistä, paikasta tai materiaaleista. Pöljän kota nousee pystyyn talkoomiesvoimin itsekaadetuista puista ja keskelle metsäaluetta Leader-rahoituksella.
Seuraavaan olemme listanneet pientä muistilistaa siitä, mitä kaikkea yhteisessä Leader-rakennusprojektissa, kuten meidän kotahankkeessamme, (ja osittain myös Leader-rahoituksen hakemisessa) tulisi ottaa huomioon.
Yhteistyö
Kaikkea ei suinkaan tarvitse tehdä itse. Kerätkää kasaan porukka, esimerkiksi eri yhdistyksiä, ja toteuttakaa haluamanne hanke.
Mieti seuraavaa:
- Kuka tekee mitäkin?
- Kuinka hanke viedään läpi ja millä aikataululla hanke toteutetaan?
- Kuka/ketkä huolehtivat hankkeen jälkeen tuotoksesta vähintään 5-10 vuotta?
- Kuka vastaa vakuutuksista (palovakuutus, talkoovakuutus)?
Vinkki! Laatikaa yhteistyöstä kirjallinen sopimus.
Paikka
Kota tarvitsee alleen maapaikan. Maapaikka voi olla itse omistamallaan maalla tai toisen omistamalla tontilla. Se voi myös olla tasaisella piha-alueella tai keskellä metsää. Aloittaessasi suunnittelun, aloita siis paikasta. Mieti seuraavaa:
- Millainen maa-aines on kyseessä?
- Tarvitseeko alue millaisia pohjatöitä?
- Kuka ne tekee?
- Mistä maa-ainesta, jos tarvitsee lisää?
- Tarvitsetko maankäyttölupaa ja vuokrasopimusta?
- Saako kyseiselle paikalle rakentaa?
- Onko rakennusoikeutta jäljellä (jos sellaista tarvitsee tarkastaa rakennelmaasi varten)?
Rakennelma
Jokaisella on olemassa oma visionsa, millainen rakennelman pitäisi olla. Mikäli teette hanketta yhdessä, istahtakaa yhteisen pöydän ääreen ja puhukaa. On helpompi lähteä eteenpäin, kun jokainen tietää, mitä ollaan tekemässä. Mieti seuraavaa:
- Millainen rakennelmastasi tulee?
- Mitä materiaaleja siinä käytetään?
- Kuka tekee piirrustukset?
- Kuka rakennelman kasaa?
- Tarvitaanko ulkopuolisia ammattilaisia?
Rahoitus
Rahoitus lienee yksi "kynnyskysymyksistä". Materiaalit maksavat ja Leader-hankkeessa hakijan tulee kustantaa materiaalit ensin itse ja kuittiperusteisesti (tai vaihtoehtoisesti budjettiin perustuen kertakorvauksena) maksattaa ne Leaderista. On siis oltava rahaa, jotta rakentaminen onnistuu. Seuraava kuva esittää, kuinka rahoitus jakautuu kotaprojektimme tyylisessä Leader-hankkeessa. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.
|
Joskus asioiden oivaltaminen vaatii pientä piirrustusta ja himpun verran enemmän hermoja |
Mieti seuraavaa:
- Mikä on hankkeen kokonaisbudjetti?
- Mitä materiaalit maksavat?
- Mitä ulkopuolisella teetetty työ maksaa (esimerkiksi, jos tarvitsette ammattilaisen palvelua johonkin)?
- Palkonko talkootyötä tehdään?
- Tarvitseeko kilpailuttaa?
- Mistä "pesämuna"? Tarvitseeko ottaa lainaa?
- Mitä kaikkea Leader-rahoitukseen voi sisällyttää?
- Kuinka Leader-rahoituksen oma osuus hoidetaan?
- Talkootyö muutettuna rahaksi vai puhtaasti raha?
- Kuinka materiaalihankinnat hoidetaan?
- Mistä materiaalihankinnat tehdään?
- Kuka/ketkä tekevät?
Vinkkejä:
- Tehkää yksityiskohtainen laskelma, missä erittelette jokaisen naulalaatikonkin. Laskekaa hieman yläkanttiin, mutta realistisesti. Suunnitelmanne käy ELY:n insinööreillä tarkastuksessa ja arviossa.
- Laskekaa talkootyöllenne hinta. Oman osuuden voi suorittaa myös talkootyönä, jolloin miestyötunti on 15 euroa ja konetyötunti (sis. työmiehen) 45 euroa. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että kun olette laskeneet materiaaleille ja ostotyölle hinnan, se on budjetistanne julkisen rahan osuus (60-75%), eli se, mitä hankkeessa tulee menemään rahallista rahaa, ja laskette päälle talkootunneista koostuvan summan, joka on tuolloin oma osuutenne (25-40% kokonaisbudjetista). Toki, jos talkootunteja ei tule riittämiin, joutuu käyttämään omaakin rahaa.
- Kysykää rohkeasti esimerkiksi kuntaa takaamaan lainanne. Olemme itse käyttäneet tätä edellisessä Leader-projektissamme ja kunnanvaltuuston päätöksellä kunta takasi lainamme, jonka maksoimme pois, kun Leader-avustus oli tullut tilillemme.
- Avatkaa rakennustili. Me olemme ratkaisseet materiaalihankintaongelman avaamalla läheiseen rautakauppaan rakennustilin ja antamalla tiliin käyttöoikeuksia avaintalkoolaisillemme. Tällöin rahaa ei tarvitse pyöritellä ja voimme hoitaa maksut laskutuksen kautta.
- Muistakaa, että jos käytte tekemässä hankintoja omalla rahallanne ja laskutatte sen sitten esimerkiksi hanketta koordinoivalta yhdistykseltä, henkilökohtaisia bonuskortteja ei saa käyttää.
Paperityöt
Ennen mitään paperitöitä, ole yhteydessä oman alueesi Leader-ryhmään. Saat heiltä apua ja tietoa, mitä kaikkea hakemuksen tekoon vaaditaan. Leader-hankkeen hakemus tehdään
Ruokaviraston Hyrrä-järjestelmään. Ennen Hyrrään pääsemistä sinulla tulee olla
Katso-tunnukset ja yhdistyksesi valtuutus. Valtuutuksen voi antaa yhdistyksen nimenkirjoittaja ja pääkäyttäjä.
Mieti seuraavia kysymyksiä:
- Mikä on hankkeenne tarkoitus? Kuinka ja ketä se palvelee?
- Kuinka se sopii Leader-ryhmän strategiaan ja valtakunnalliseen maaseutuohjelmaan?
- Kuinka hanke toteutetaan? Mitä riskejä hanke sisältää?
- Kuinka hanke rahoitetaan?
Vinkki! Kerää tarvittavat liitteet valmiiksi omaan tiedostoonsa tietokoneelle, josta ne on helppo liittää ohjelmaan.
Liitteet riippuvat paljon siitä, millainen hanke on kyseessä. Kotahankkeemme liitteet olivat seuraavanlaisia:
- PRH-ote ja yhdistyksen säännöt
- YTJ-ote
- Pöytäkirjanote, josta käy ilmi tehty päätös hakea Leader-avustusta X summalle sekä kokonaisbudjetti ja hankkeen tiedot lyhyesti.
- Yhdistyksen vahvistettu tuloslaskelma ja tase
- Maankäyttösopimus/vuokrasopimus/maankäyttölupa
- Ylläpitosopimus hankkeen valmistuttua
- Yhteistyösopimus hankkeen ajaksi
- Kustannuserittely
- Arvio vastikkeettomasta työstä (talkootyöstä)
- Toimenpideilmoitus (ja siihen vaaditut liitteet)
- Asemapiirros
- Pohjapiirros ja leikkauskuva
- Julkisivupiirros